Baletti – Aatelisten huvituksia?
Jollain tapaa balettiin liitetään usein yläluokkainen ”pönötys”; esityksiin menevät vain viiniä hienosti siemailevat ja turkiksiin pukeutuneet rouvat, eikä keskivertokansalainen ymmärrä esityksistä mitään. Toki baletti on osaksi myös tätä, mutta pikkuhiljaa kyseistä taidemuotoa on saatu tuotua myös tavallisen kansan pariin. Se, että baletti olisi vain yläluokan harrastus ja viihde, periytyy varmasti lajin historiasta. Se kehittyi nimittäin Ranskan ja Italian hovissa aatelisten parissa. Aatelisen kuului osata tanssia balettia, sillä se osoitti sivistyneisyyttä.Nykyään baletin kuuluisimmat nimet tulevat aika pitkälti Venäjältä. Moskovan baletti on maailmankuulua ja on suuri etuoikeus saada kyseisen koulukunnan tanssijoita esimerkiksi Suomeen esiintymään. Venäjältä on myös peräisin kenties baletin kuuluisin esitys, Tšaikovskin säveltämä Joutsenlampi. Myös Suomen kansallisoopperassa nähty esitys on myös balettia tuntemattomille varmasti ainakin nimenä tuttu.Baletin ammattilaiseksi tulemiseen vaaditaan pitkä tie ja paljon lahjakkuutta. Suurin osa ammattilaisista on aloittanut jo kymmenenvuotiaana ja harjoittelee kuutena päivänä viikossa. Sen lisäksi että harjoiteltavaa on paljon, ei baletti onnistu myöskään, jos ruumiinrakenne ei siihen sovi. Toki balettia voi myös harrastaa omaksi ilokseen ilman tähtäämistä ammattilaiseksi jolloin pari harjoituskertaa viikossa riittää, niin kuin missä tahansa kuntoilulajissa. Laji kehittää notkeutta ja tasapainoa lihaskunnon lisäksi. Myös käytöstavat ovat edelleen erittäin tärkeitä baletin parissa, ja esimerkiksi harjoituksien aluksi ja lopuksi ohjaajalle niiataan kuin aatelistossa konsanaan.